Yookai Densetsu

Would you like to react to this message? Create an account in a few clicks or log in to continue.

Yookai Densetsu-roolipelin foorumi.


    Road to Nowhere

    Marsu*
    Marsu*
    Admin


    Viestien lukumäärä : 555
    Join date : 28.07.2009
    Paikkakunta : Nyappylandia ^^

    Road to Nowhere Empty Road to Nowhere

    Viesti kirjoittaja Marsu* Su Tammi 16, 2011 4:04 am

    //Tänne siis odottelen Sanea ja Kyogenia (: En nyt tiedä miten pelin nimi kuvastaa mitään, mutta enpä oikein parempaakaan keksinyt. xD//

    Gaidokusuo. Sinänsä mielenkiintoinen paikka: rämettä, myrkkyä ja sen sortin öhkömönkiäisiä, ettei niihin sen lähemmin halunnut tutustua. Ainakin se oli jotain erilaista, mikäli muihin saariryhmän oloihin vertasi. Se, että oliko se hyvä asia, jakoi mielipiteitä kohtuullisen rajusti.
    Jonkinlainen kärpäsen kaltainen öttiäinen surisi taukoamatta muuten hyvinkin hiljaisessa ilmapiirissä. Olihan se ihan mukavaa, ettei kaikkialla leijunut vain painostava, pahaenteinen hiljaisuus, josta voisi koska tahansa syöksyä ties minkälainen lisko. Mutta siltikin kärpäsen surina alkoi suoraan sanottuna ottaa päähän, ainakin Aidourun mielestä.
    Hanyoopoika oli matkalla kotikylänsä tienoille. Hän ei käynyt siellä usein. Tai ehkä voisi sanoa, ettei hän käynyt siellä koskaan; aina lähettyvillä ollessaan hän jäi jonkin matkan päähän vuoristokylästä, seuraili vähän aikaa sen hiljaista elämää ja lähti sitten jatkamaan matkaansa, joka ei oikeastaan johtanut yhtään mihinkään. Sellaista se oli, kun ei ollut päämäärää tai paikkaa, jonne voisi jäädä.
    Kylän katseleminen teki hänet aina hieman surulliseksi. Hän ei ollut vielä vanha, mikäli hanyoon tai yookain mittapuulla katsoi, mutta olihan hän elänyt jo yli 200 vuotta. Se tarkoitti sitä, että kaikki ihmiset, jotka hän oli vielä kylässä asuessaan tuntenut, olivat kuolleet. Kaikki, jotka olivat kammonneet häntä, olivat kuolleet. Hänen ainoa ystävänsä oli kuollut. Hänen äitinsä oli kuollut. Ja isä oli jossakin, mistä hän ei ollut tullut esiin noin 170 vuoteen. Tai ehkä olikin, mutta ei ainakaan niin että Aidouru olisi siitä tiennyt. Yookai-isosisko oli varmaan myös jossain päin saaria, mutta häntä Aidouru ei edes halunnut tavata. Heidän välinsä kun olivat mitkä olivat. Aidourusta tuntui typerältä, ehkä surulliseltakin, että kaikki olivat kadonneet, jotkut elämän ja kuoleman rajan lopullisemmalle puolelle ja jotkut muuten vain hukkaan.
    Kaikkein typerintä tässä kuitenkin on se, Aidouru ärähti mielessään, että minkä hemmetin tähden päätin lähteä kiertämään tätä kautta. On totta, etten ole käynyt täällä aikoihin, mutta olisiko sen ollut niin väliäkään? Kai sitä on hyvä pitää itsensä kartalla saarien tilanteesta, kun kerran vaeltelee päämäärättömästi, mutta hitto vieköön, ei kai se nyt tätä vaadi? Hanyoon jalka upposi yhtäkkiä polvea myöten vetiseen maahan. ''Hitto'', hän huokaisi, otti askeleen eteenpäin nostaen jalkansa rämeestä ja huiskautti pari housunlahkeeseensa takertunutta limanuljaskaa irti. ''Hiton hitto.''

    //On kiva päästä pitkästä aikaa kirjoittamaan Aidourusta ^^//
    avatar
    Vieraili
    Vierailija


    Road to Nowhere Empty Vs: Road to Nowhere

    Viesti kirjoittaja Vieraili Su Tammi 16, 2011 6:07 am

    //Huu, mainiota. Aidourun miekka vaikuttaa mielenkiintoiselta(luki juuri hahmotekstejä kertauksen vuoksi). Mutta mikä on tämä ''ikazuchi''? Vahvempi versio ensimmäisestä iskusta?//

    Kyogen oli metsästämässä. Ei siksi, että hänellä oli nälkä, vaan siksi, että aika kävi keskellä suota todella tylsäksi jos ei saanut puuhastella jotain pientä. Tämän lisäksi yookai löysi suurta miellytystä linnunmetsästyksestä suolla, sillä siinä sentään oli haastetta. Kaikenlainen liikkuminen kun kuului pitkienkin päähän.

    Mies istui märässä suossa, ja odotti aivan hiljaa. Eteensä hän oli kasannut keon siemeniä houkutukseksi, eikä aikaakaan kun nuori rastas laskeutui viereisen puun oksalle. Se tiiraili hetken aikaa vaarojen varalla, mutta tunsi kuitenkin olonsa turvalliseksi, ja lehahti keon luokse syömään siemeniä, täysin tietämättömänä siitä, että tulisi itse syödyksi. Kyogenin käsi heilahti, eikä linnusta ollut jäljellä kuin muutama sulka, ja pari pisaraa verta yookain suupielessä. Kyogen nuolaisi huuliaan, ja myhäili tyytyväisenä päivästä oli tulossa mainio. Mies nousi, ja lähti verkkaisen rauhallisesti kävelemään eteenpäin, kohti läheisessä pensaskasvustossa sijaitsevaa pensaskasvustoa, jonka juurelle mies oli jättänyt kuivumaan jo aikaisemmin keräämänsä kasvit, ja juuret, joista olisi illan aikana kehittyä jotain tappavaa.

    Samassa pensaikon takaa kuului läiskähteleviä askelia, ja kiroilua. Jokin olento oli päätynyt oli eksynyt näin kauas suolle, kuinka epäonnekasta sille. Kyogen päätti tutkia lähempää, ja kiersi matalana hiipien pensaikon ympäri.

    Olento oli Kyogenin silmissä outo, mutta ei niin outo, etteikö hän olisi nähnyt vastaavantyyppisiä ennenkin. Hännästä ja korvista ei voinut erehtyä. Hanyoo, tai mahdollisesti Yookai,Kyogen mietti, ja lähestyi toista rehvakkaasti, pysyen kuitenkin miekan kantaman ulkopuolella, sillä sellaista toinen näytti kantavan vyöllään.

    "Huu, mitäs meillä täällä? Eikai pikku ketunpoika ole eksynyt? Suo voi olla vaarallinen paikka jos ei tiedä mihin astua", Kyogen sanoi virnistäen, ja kiersi nyt jo miespuoliseksi tunnistamaansa olentoa, kuin mittaillen tätä silmillään. Mies oli hyvin kiinnostunut tästä olennosta, sillä kovin harvoin hän tapasi muita älyllisiä olentoja kuin ihmisiä, jos niitä nyt pystyi sellaisiksi laskemaan. Suolle kun eksyi niin harvoin sivistyneitä epäihmisiä, korkeintaan barbaristisia öykkäreitä, jotka maistuivat pahalta.

    //Ahdistavan lyhyt minulta, mutta olenkin niin tottumaton tähän hahmoon, ja paikkaan. :#3//
    Marsu*
    Marsu*
    Admin


    Viestien lukumäärä : 555
    Join date : 28.07.2009
    Paikkakunta : Nyappylandia ^^

    Road to Nowhere Empty Vs: Road to Nowhere

    Viesti kirjoittaja Marsu* Su Tammi 16, 2011 9:18 pm

    //Ikazuchi ei varsinaisesti ole senkoun vahvempi muoto, vaan omantyyppisensä hyökkäys. Olen suunnitellut sen olevan kuin violetti salama, joka purkautuu miekan terästä. Aidouru ei kuitenkaan aivan hallitse sitä vielä. Lisäksi Genzaisella on ilmeisesti vielä muitakin voimia, jotka tulivat esille Aidourun edellisessä pelissä. Mutta niistä ei tosiaan ole vielä pojalla tiedossa mitään muuta, kuin että sellaisia on varmaan olemassa x'DD//

    Yhtäkkiä Aidourusta alkoi tuntua siltä, ettei ollutkaan yksin. Tai no, eihän hän ollut kuvitellut yksin olevansakaan; kyllähän täältä löytyi vaikka minkälaista nilviäistä. Mutta ilmassa vaikutti olevan yookia. Olisiko täällä yookai, tai toinen hanyoo?
    Yhtäkkiä Aidouru kuuli askelien ääniä. Hän käännähti niiden suuntaan ja yllättyi melkoisesti. Hänen edessään oli pitkä, huonoryhtisen oloinen mies, jolla oli aavemaisen värinen iho ja pitkät, tummat hiukset. Kokonaisuutena ilmestys oli vähintäänkin karmaiseva. Varmaankin yookai, Aidouru totesi mielessäään. Lieköhän vihamielinen?
    Samassa Aidourun mieleen muistuivat puheet jonkin sortin suohirviöstä. Sellaisia juoruttiin Takearashilla ja joskus harvoin niitä kuuli muuallakin. Oliko tämä nyt sellainen hirviö? Aidouru ei ollut koskaan ottanut puheita tosissaan, joten hän ei ollut ajatellutkaan törmäävänsä mihinkään kuvaukseen sopivaan. Oli kyllä myönnettävä, että jos se oli tämä, juoruilijat olivat ehkä hieman liioitelleet. Joka tapauksessa kannattanee olla varuillaan.

    Sitten luihu mies alkoi puhua. Aidouru kurtisti kulmiaan. ''Kuules nyt, onko näössäsi mahdollisesti jotakin korjaamisen varaa?'' hän ärähti. ''Minä en ole mikään kettu.''
    Aidouru mulkoili miestä närkästyneen oloisena. Ei tietenkään ollut terveydelle hyväksi ruveta räksyttämään tuntemattomalle ja mitä todennäköisimmin myös vaaralliselle olennolle, mutta mitäpä sitä luonteelleen mahtoi. Hänelle kävi usein helpostikin niin, että luonne vyöryi järjen yli ja sen nyt tiesi, mitä siitä seurasi.
    ''En myöskään ole eksynyt'', Aidouru jatkoi jo huomattavasti vähemmän kiivaalla äänellä. ''Tulin tänne ihan tarkoituksella, ja sitä paitsi olen ollut täällä aiemminkin.''
    ''Mutta sinuun en ole kyllä koskaan törmännyt. Oletko ollut tällä suunnalla kauankin?'', Aidouru kysyi tutkaillen yookaita katseellaan. Ehkä olisi järkevintä vaihtaa pari sanaa, tokaista sitten jotain niinkin latteaa kuin vaikkapa 'minun pitää mennä' ja lähteä jatkamaan matkaa. Etenkin, kun tuttavuuden tekeminen tuon kanssa ei kauheasti kiehdo. Toisaalta Aidourua kyllä hieman kiinnosti tietää enemmänkin tuosta yookaista. Eihän tuollaiseen nyt joka päivä törmännyt.

    Sponsored content


    Road to Nowhere Empty Vs: Road to Nowhere

    Viesti kirjoittaja Sponsored content


      Kellonaika on nyt Pe Maalis 29, 2024 4:58 pm