kirjoittaja Marsu* Su Joulu 26, 2010 9:42 pm
Hyvää joulua kaikille näin vähän myöhässä ^^
Kiitos, Ai-chan ^^ Tää on niin mystistä kun en osaa ollenkaan ajatella etten enää ole viittätoista. No, kai tähän tottuu x'D
Herranjestas, Ai, sähän olet kohta 17! Se tarkoittaa sitten sitä ettei mene kauaakaan kun susta tulee täysi-ikäinen! Voi äly... Kyllä ihmiset on vanhoja... x'DDDDD
Mikulla on muuten aika pian 27-vuotissyntymäpäivä ^^ En kai suinkaan ala taas selittää jotakin asiaankuulumatonta?
...on tosi kivaa tulla nimetyksi 'sosiaaliseksi nollaksi' D: Ei vaan, ehkä mä vähän olenkin. Kun koulu sitä ja koulu tätä niin ei voi tehdä mitään muuta... Koko alkulomankin oon miettinyt että pitäis ruveta tekeen läksyjä ja äikäntekstejä ja kaikkea. No, ehkä se olisi ihan aiheellista kun tekemistä riittää, mutta silti. Tärkeintä kun tietenkin on se jo aiemminkin mainittu oppiminen. Psykologian määritelmä oppimiselle: 'Kokemuksiin perustuva, melko pysyvä toiminnan muutos.' x'DDDD
Micchi, mä yhdyn noihin sun mielipiteisiin ulkonäöstä ja persoonasta ^^
__________________________
Mites teillä ihmiset meni joulu? Meillä oli aika rauhallista... Hautausmaalla oli ihan tappokylmä (hautausmaa + tappo = hengenvaarallinen yhtälö x'D), ja kummatkaan isovanhemmat ei ollut jouluna kotona, joten niiden tervehtiminen sitten aikalailla jäi. Hmm... No, lunta on paljon ja ruoka on hyvää, joten mitäs tässä ^^
Virittäydyttiin joulutunnelmaan kyllä aika lahjakkaasti veljen kanssa tuolloin 23. päivä... Selailin digiboksin tallennuskansiota ja mietin että minkäköhän elokuvan kattoisin, ja sitten veli ilmestyi paikalle, mistä seurasi sitten se että katselimme Mindhuntersin. Oli kyllä tosiaan hyvin joulumieltä nostattava leffa, oikein 'maassa rauha ja kaikilla hyvä tahto'... Muuten vaan psykoottinen murhaaja listii raa'asti kaikkiin kivoihin pikku ansoihin kaikki kaverinsa, jotka nyt sattuivat olemaan samalla saarella. No, leffa itsessään oli omalla tavallaan ihan hyvä, koska se oli tosi ovela. Ehkä vähän liikaa mässäili väkivallalla, mutta silti. Kaikki kuolemat olivat kuitenkin sen verran epäaitoja ettei se oikeastaan ollut edes karmivaa. Joka tapauksessa tuli ainakin vihdoin katsottua se, on meinaan pitänyt jo parin vuoden ajan x'D
Ja nyt näistä synkistä tunnelmista vähän iloisempaan (?) asiaan. Olen tässä parin viime päivän ajan lueskellut suomalaista mangaa, jotain kilpailutöitä vuodelta 200X, kun nyt satuin sellaista saamaan joululahjaksi. Itse asiassa sitä on yllättävän kiva lukea. Laatu on tosin hyvinkin vaihtelevaa, mutta silti ^^ Alkoi ihan tehdä mieli alkaa tehdä omaa mangaani, jonka hahmot ja osan juonesta keksin jo varmaan pari kolme vuotta sitten x'D Ja piirsin siihen silloin varmaan yhden kokonaisen sivun, joka sekin on ihan kamala. Sitä paitsi, huomasin että olen alkanut vihata varmaan puolia hahmoista. Entiset suosikkini I-kun ja S-chan ovat vain niin... Tyhmiä... Sen sijaan pidän yhä paljon K-chanista, R-chanista, Ki-kunista ja Ke-kunista, ja myös T-kun on hyvä tyyppi. Näiden lisäksi on vielä muutamia muitakin hahmoja... Selkeää, eikö totta?
Taisi tulla kirjoitettua romaani x'D Ehkä voisin pikku hiljaa lähettää tämän, ennen kuin keksin uutta kirjoitettavaa. Enkä muuten sitten jaksa lukea tätä läpi ennen lähettämistä, joten pahoittelen mahdollisista toistoista, epäloogisuuksista ja porkkanalaatikosta. Siis mistä?